”I am become death, the destroyer of worlds”
J. Robert Oppenheimer, Trinity 1945

Robert Oppenheimer toimi Los Alamosissa New Mexicossa sijaitsevan laboratorion johtajana ja Manhattan-projektin tieteellisenä johtajana. Koska monet lahjakkuudet olivat mukana, on hieman harhaanjohtavaa kutsua häntä ”ydinpommin isäksi”, mutta hän epäilemättä teki yhden suurimmista yksittäisistä panoksista.

haastattelussa vuodelta 1965 Oppenheimer kuvailee ensireaktioita heidän työnsä hedelmäksi, aivan ensimmäiseksi ydinpommiksi (Hiroshiman pommi oli toinen), joka räjäytettiin varhain aamulla 16.heinäkuuta 1945:

tiesimme, ettei maailma olisi enää entisensä. Muutama ihminen nauroi…Muutama ihminen itki… Useimmat olivat hiljaa. Muistin hindujen kirjoitusten linjan Bhagavad Gita; Vishnu yrittää saada prinssin tekemään velvollisuutensa ja tekemään häneen vaikutuksen moniaseisella muodollaan ja sanoo: ”Nyt minusta on tullut kuolema, maailmojen tuhoaja.”Luulenpa, että me kaikki ajattelimme, tavalla tai toisella.

sitaatti oli jotain, mitä hän luuli, mutta ei sanonut sitä.

lainaus on todellakin peräisin Bhagavad Gitasta (”Herran laulu”). Some suggestit ’s a miscote, which would explain the Special grammar; but” am become ”is notan error but a (runollinen) archaism, as in” I am become a name, for always roamingwith a hungry heart ” (Tennyson, Ulysses). Joka puolestaan saattaa olla ranskankielinen jälki; ”je suis devenu la mort”.

koska Oppenheimer osasi sanskritia, hän luki alkutekstin, ja translaatio on hänen omansa; en ole löytänyt mitään muuta käännöstä, jossa olisi ”am become”. Se antaa kuitenkin riville jotakin, ja se olisi saattanut olla ainakin hieman vähemmän tunnettu, jos se olisi ollut ”minä olen kuolema” tai ”minusta on tullut kuolema”.

tässä on kyseessä oleva säkeistö pienellä asiayhteydellä (suomentanut Ramanand Prasad).Prinssi Arjuna epäröi hyökätä vihollista vastaan armeijallaan; Vishnu, Krishnan inkarnaatiossa, rohkaisee häntä ja motivoi häntä selittämällä, miten maailma toimii, reinkarnaatioilla, Brahmanilla,Mayalla jne. Arjuna pyytää nähdä Vishnun ”kosmisessa”, eli todellisessa, muodossa, toiveena, joka toteutuu. Häkeltynyt Arjuna kysyy:

kerro minulle, kuka olet noin hurjassa muodossa? Tervehdykseni sinulle, oi jumalten parhaat, Ole armollinen! Haluan ymmärtää sinua, koska en tiedä tehtävääsi.

korkein Herra sanoi: Minä olen kuolema, maailman mahtava tuhoaja, joka lähtee tuhoamaan. Jopa ilman sinun osallistumistasi kaikki soturit, jotka seisovat aseistettuina vastapuolen armeijoissa, lakkaavat olemasta.

nouse siis ylös ja saavuta kunnia. Valloittaa vihollisesi jajoy vauras valtakunta. Kaikki nämä (soturit) ovat jo hävinneet minulta. Olet vain väline, Oi Arjuna.

Bhagavad Gita, 11.luku, jakeet 31-33

vanhassa hindinkielisessä kirjoituksessa voisi odottaa jotain vähänkään väkivaltaista, mutta ilmeisesti sana, joka tässä on käännetty”kuolemaksi”, voidaan tulkita myös ”ajaksi”, joka pehmentää sanomaa vähän, ainakin jos olet Hindu. Sana on kala, joka voi tarkoittaa ”aikaa” tai ”pimeää”. Feminiininen muoto on Kali, kuoleman infamousgoddess.

Sri Bhagavan uvaca / Kalo asmi loka-ksaya-krit
pravardho / lokan samartum iha pravattah …

Tässä toinen kuvaus tapahtumasta, jossa…

…kaksi sivua Bhagavad-Gitasta, pyhästä Hindupoemista, vilahtivat Oppenheimerin mielessä: ”jos tuhannesosien loiste / räjähtäisi taivaalle / se olisi kuin / mahtava loisto” ja ”minusta on tullut kuolema, maailmojen Murskaaja”.

nykyinen elämäkerran vuosikirja 1964

ensimmäinen säkeistö (eikä sivu…) mainittu on osa Vishnun Kosmisen muodon kuvausta, ja se esiintyy jakeessa 12 samassa luvussa kuin”tule kuolemaksi”. Sitaatti vuodelta 1964 on vanhin löytämäni. Kaksiosaiset yhdistetään usein virheellisesti yhdeksi.

Jos tuhannen auringon loisto leimahtaisi yhtä aikaa (samanaikaisesti) taivaalla, olisi se loisto tuo mahtava olento (suuri sielu).

Bhagavadgita 11: 12 (Sivananda)

yhdessä käännöksessä on negaatio:

Jos tuhansien aurinkojen loisto leijuisi taivaalla yhtä aikaa, sekään ei muistuttaisi tuon ylhäisen olennon loistoa.

Bhagavadgita 11:12 (Prasad)

koska en ole löytänyt yhtään vanhempaa kuvausta jakeella 12, eikä se ole inoppenheimerin oma kuvaus, teen johtopäätöksen, ettei Oppenheimer keksinyt sitä pommin räjähtäessä.

hän kiristyi viimeisten sekuntien tikittäessä. – Hän kuoli arpikuolemaan. Hän piti kiinni tolpasta vakautuakseen … Kun kuuluttaja sanoi: ”Now! sitten tuli valtava valonpurkaus, jota seurasi …räjähdyksen syvässä murinassa hänen kasvonsa rentoutuivat suunnattoman helpotuksen ilmeeksi.

prikaatikenraali Thomas F. Farrellin kuvaama Oppenheimerin reaktio.

ja toivoisin muistavani, mitä veljeni sanoi, mutta en voi – mutta taisimme vain sanoa: ”se toimi.”Luulen, että niin me molemmat sanoimme. ”Se toimi.”

Frank Oppenheimer oli J. Robertin veli, oli myös mukana Manhattan-projektissa ja oli paikan päällä Trinityssä.

Huomautus 1: Full metal jacketissa sotilaseläinäidin kypärään on kirjoitettu”I am become death”.

Huomautus 2: Khaled Hosseinin romaani tuhat loistavaa aurinkoa ei ole saanut nimensä Bhagavad Gitasta, vaan runosta Kabulin bySaib-E-Tabrizista, persialaisesta runoilijasta 1600-luvulla.

lähteet:
Wikiquote: Interview with Robert Oppenheimer, from the Decision to Drop the Bomb, 1965
the short clip from the interview can be found all over the net, like here or here
”Bomb Peril Cited by Oppenheimer”, New York Times May 31 1955 – siteers an article from Le Figaro
Bhagavad Gita kääntäjä Ramanand Prasad
Bhagavad Gita kääntäjä Sri Swami Sivananda
Bhagavad Gita in original sanskrit
Everything2.com nyt minusta on tullut kuolema…, jossa 11:32 suomentanut Swami Tripurari
”The Eternal Apprentice”, Time, November 8 1948
Current Biography Yearbook 1964, sivu 331
Richard Rhodes, The making of the atomic bomb (Penguin Books 1988), p 675 – lainaukset Frank O.